Die Zeit ist noch nie so schnell gegangen

Tajusin pari päivää sitten, että oon kirjottanu tänne viimeks melkein kuukaus sitten ja en ymmärrä miten se on mahollista,  aika kuluu oikeesti nopeemmin kun koskaan aikasemmin! Viimesten neljän viikon aikana on tapahtunu todella paljon kaikkee, kuvia on sadoittain ja nyt mulla onkin ongelma et mitkä kaikki lisään tänne ja mitä ylipäätään kirjotan , mutta hmmmm....

Normaali kouluarki on lähteny käyntiin ja tuntuu et joka aamu oon entistä lähempänä myöhästyä koulusta nyt kun mun koulumatkana on tosiaan vaan 500m kävelymatka. Päivät kuluu välillä todella hitaasti, koska välitunnit on niin lyhkäsiä ja tunteja mahtuu sen vuoks yhteen päivään 6-7. Oon ystävystyny paremmin mun luokkalaisten kans, mutta pakko sanoo että itävaltalaiset ei oo ihan niin helposti lähestyttäviä kun mitä ensivaikutelman mukaan ajattelin. Koulussa puhun oikeestaan (tai ainakin yritän parhaani mukaan) pelkästään saksaa ja mun luokkakaverit opettaa mulle steiermarkin murretta, oon alkanu käymään kakkosluokkalaisten (12v.) saksantunneilla, mikä on aika huvittavaa koska ne on puolta lyhkäsempiä kun mää:D ja oon tutustunu bosnialaisiin kaksosiin, jotka on muuttanu itävaltaan tänä vuonna ja käy mun rinnakkaisluokkaa.  Keskiviikkosin oon alkanu käymään yhellä itsepuolustuskurssilla (en vieläkään muista oikeeta nimee haha) kahen mun luokkalaisen kans, saattaa kuulostaa oudolta mutta se on mielettömän hauskaa! Vähän samantapasta kun kuntonyrkkeily.

Rakastan mun jalkapallojoukkuetta ja nautin harkoissa käymisestä todella paljon! Tuntuu jopa et oon vaan kehittyny täällä pelatessa ja mulla ja meijän valmentajalla menee hermot koska en vieläkään saa osallistua meijän peleihin. Tanssikurssilla käymisestä en voi sanoo samaa, koska se on enemmänkin nöyryyttävää, en vaan osaa tanssia ja asiaa ei helpota se, että en ymmärrä ohjeita ja yritän oppia pelkästään tuijottamalla meijän opettajan jalkoja hahah. Toisaalta päätin muuttaa asennettani tanssikurssin suhteen ja eilisellä tunnilla oli jo paljon hauskempaa kun ajattelin että mitä sen nyt niin väliä jos tallonkin mun tanssiparin jaloille joka toinen sekunti. 

Viimesessä blogitekstissä kerroin meneväni Aufsteireniin, paikalliseen tapahtumaan jossa ihmiset pukee Dirndlin tai Leederhosenit päälle. Olin siellä siis n. neljä viikkoa sitten ja harmittaa kun en ottanu enempää kuvia. En tienny, että perinnetapahtuma voi olla niin suosittu nuorten keskuudessa, koska Grazin keskusta oli TÄYNNÄ ihmisiä ja suurin osa oli nuoria ja KAIKILLA oli kansallisasu päällä, se näytti ihan mielettömän upeelta! Menin Aufsteireniin Hillyn ja Antonian, kahen mun luokkakaverin kanssa ja myöhemmin törmäsin siellä muutamaan muuhun vaihtariin sekä tapasin kaks itävaltalaista (Maksi ja Julian) ketkä oli ollu molemmat Canadassa vaihdossa kaks vuotta sitten.

 Viime viikon perjantaina olin Maksin 19 -vuotis synttärijuhlissa ja oli aika mielenkiintonen kokemus nähdä Grazin kokosen kaupungin elämää klo. 3 aamulla, kun kadut on täynnä nuoria ja taksit ajelee joka puolella. Vaihto-oppilaana olemisen parhaita puolia on oikeesti se, että sä löydät ittes istumassa oikeestaan täysin vieraiden ihmisten kanssa täysin vieraassa paikassa ja silti kaikki tuntuu kuitenkin niin luontevalta ja helpolta! Tutustuin siellä Maksin juhlissakin niin moneen mahtavaan ihmiseen ja sattumalta yks tyttö, johon tutustuin siellä juhlissa, käy samalla tanssikurssilla kun mää ja nyt meistä on tullu todella hyvät kaverit! 

Kirjotan vielä myöhemmin tänään siitä vaellusviikonlopusta muiden vaihtareiden kanssa ja parista muusta vaellusreissusta sekä yhestä toisesta perinnetapahtumasta ja aika paljon kuvia luvassa. Nyt täytyy mennä junalle, koska Sydney on ollu tän viikonlopun Grazin lähellä sen isäntäperheen kans ja me nähdään vielä tänään Grazissa, also,
Tschüssi!!
-Nelli